Kuntaliitosten mytologiaa.

Siuntiossa nyt viriävän kuntaliitoskeskustelun eräs merkillisyyksistä on se että siinä missä itsenäisyyden puolestapuhujalta aina vaaditaan sitä valmista euromääräistä toimenpideohjelmaa niin vastapuolella riittä pelkkä vakaa luottamus kuntaliitokseen. Voi siis hyvällä syyllä olettaa että kuntaliitosten taloudelliset hyödyt ovat niin itsestäänselviä että mitään perusteluja ei tarvita.

Kuntaliitoksia seurataan tietenkin valtion puolelta tarkasti ja sisäministeriön seurantatutkimuksessa ”Kuntien yhdistymisen vaikutukset kuntien menoihin” todetaankin että kuntaliitoksilla ei ole myönteistä vaikutusta kuntien menoihin, ei edes yli 10 vuoden seurannan jälken. Liitoskuntien menojen kasvu on päinvastoin nopeampaa kuin itsenäisinä pysyneiden vertailukuntien. Eli ei aivan paras lähtökohta kunnan talouden pelastamiseen. Sama voidaan konkreettiesti todeta tarkastelemalla esimerkiksi uuden uljaan Raaseporin taloudellisesta kurimusta.

Voidaan tietenkin sormet ristissä toivoa ett juuri Siuntio olisi poikkeus jossa taloudellista hyötyä olisi saavutettavissa. Mutta vaikka esiselvitykset ovat vielä kesken niin selvityksiä tekevä konsultti on todennut että taloudellisia perusteita on vaikea löytää. Kun tähän vielä lisätään että liitsoselvitysten ohjausrymä on todennut vuoden 2013 olevan aikaisin realistinen ajankohta liitokselle niin täytyy vain ihmtellä joidenkin Siuntiolaisten politikkojen haluttomuutta ratkaista kunnan ongelmia tänään.

Pro Siuntio on jättänyt kunnanvaltuustolle aloitteen kansanäänestyksestä jonka jättöpäivään mennessä oli allekirjoittanut 279 Siuntiolaista. Aloite ei ota kantaa kuntaliitoksen puolesta tai vastaan ja siksi sen allekirjoittikin niin laaja kirjo kuntalaisia. Pro Siuntio toivoo että kansanäänestys innostaisi myös kuntaliitosten kannattajat faktapohjaiseen keskusteluun jossa uskomukset jäisivät taka alalalle. Pro Siuntion kanta itsenäisyyden puolestapuhujana ei ole sentimentaalista kotikuntaintoilua vaan perustuu ensisijaisesti siihen mitä me tutkitusti tiedämme kuntaliitosten vaikutuksista kuntien talouteen ja palveluihin.

Siuntion päättäjien tuleekin nyt viipymättä keskittyä oman kunnan talouden järjestämiseen eikä laittaa toiveitaan nopeisiin ratkaisuihin. Tähän tarvitaan selkeä yhteinen tavoite sekä puoluerajat rikkovaa yhteityötä sen saavuttamiseksi. Siuntion kunnan taloudellista tilannetta mustamaalataan kuitenkin myös politikkojen puolelta tarkoituksellisesti tavalla joka on järjenvastaista. Vaikka lehdissä on muuta väitetty niin Siuntion kumulativinen alijäämä on edelleen 2,6 miljonaa. Vuoden 2008 tase oli vain niukasti alijäämäinen ja vuodelle 2010 oli kaikki mahdollisuudet tehdä jokseenkin tasapainoinen budjetti nostamalla maltillisesti sekä kunnalis- että kiinteistöveroa. Tässäkohtaa tehtiin budjettiraameihin nähden tietoinen valinta noin puolen miljoonan euron alijäämästä, tämä vaikkka tasapainoittava kompromissiehdotus oli tehty. Syytä tähän voi vain arvailla mutta toivottavasti päätöksellä on Siuntion kuntaa ja Siuntiolaisia tukevia seurauksia.

Verotussyistä tehtävää ”kotikuntakikkailua” on jo muualla Suomessa lakiteitse saatu vähennettyä ja myös Siuntio on nyt kirjannut tämän toimenpideohjelmaansa. Tämän nyt kirjatun toimenpiteen kautta kunta tulee saamaan lisää verotuloja. Vaikka tämä on iso asiaa niin se ei voi olla kuitenkaan perusta Siuntion tulevaisuudelle mutta kumulatiivinen alijäämä sillä voidaan hyvinkin kattaa. Pro Siuntio kannattaa kuntarajat rikkovaa, tarpeen mukaan purettavissa olevaa, sopimuspohjaista yhteityötä kuten esim. LOST. Vastaavaa yhteistyötä voisi toivoa niin kiinteistönhuollon kuin myös koulutoimen osalta. Sekä Inkoossa että Kirkkonummella on noin 15 minuutin säteellä Siuntion asemalta tyhjillään olevaa koulukapasiteettiä kun taas Siuntiossa tilantarve on akuutti. Voiko otollisempaa tilannetta yhteistyölle olla?